Ajattelin aloittaa sellaisen postaus hommelin, että kirjoitan viikossa aina yhden mielipidekirjoituksen jostain aiheesta, jonka itse keksin tai jonka te keksitte. En nimittäi jaksa aina kirjoittaa vain mun päivän tapahtumista, ja videoitakaa en pysty tekemään kun se kamera meni p*skaks sillo. Toisaalta jos puhelimella tekisin jonkun videon, nii sit tulee valitusta sen laadusta yms.
NO mut ensimmäiseksi kerron mielipiteeni kiusaamisesta.
Heti tulee ajatus siitä, mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen on sitä, että saa toisella huonon olon, joko fyysisesti tai henkisesti. Kiusaamista tapahtuu internetissä ja IRL:ssä. Sitä tapahtuu sekä fyysisesti että henkisesti. Kiusaamiseen tarvitaan ainakin kaksi ihmistä, eli se joka kiusaa ja se jota kiusataan. Kiusaaminen on internetissä helpompaa, koska on sivustoja jossa ihmiset pystyvät olla nimettömänä ja haukkua toisia helposti. Kiusaajat varmasti ajattelee, että "onpa helppo haukkua nimettömänä, kun kukaan ei saa tietää kuka olen" .. No varmasti on helppoa, mutta myös todella typerää.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt kiusaamisen todellista merkitystä. Miksi tahtoo saada toisella pahan mielen? Miksi haluaa, että toinen loukkaantuu? Miksi sekoittaa haukkumiseen mm. perheen jäsenet? Sitä näkee montakin kertaa, miten haukutaan sen kiusatun vanhempia, että "sun vanhemmat on idiootteja kun sut on päästänyt tähän elämään", "sun vanhemmat ei oo oikeesti koskaan halunnut sua tähän maailmaan, oot vahinko lapsi" "onko sun koko perhe tollasia läskejä mitä sä oot". Oon monta kertaa lukenut tälläisiä kommentteja sivustoilta, jossa ihmiset pystyvät pysymään nimettömänä.
Oon miettinyt, että saako kiusaajat jotain ihmeeellisiä kiksejä siitä, että tuottaa sitä p*skaa oloa toiselle? Varmasti saa helpotusta omaan elämäänsä, ainakin ne uskottelee itselleen näin. Voiko sen kiusaajan elämä olla niin tylsää tai huonoa kuin sen toisen jota täytyy kiusata ja haukkua? Voiko kyseessä olla kateutta, jolloin on pakko tuottaa huonoa ja loukkaavaa tekstiä tai sanoje toiselle? Onko pakko koittaa olla muuta kuin mitä oikeasti on? Monet kiusaavat toisia myös sen takia, että pääsee mukaan isoon joukkioon "omassa kaupungissa" ettei joudu itse kiusatuks. Varmasti kyse on siitä, että jotain pakotetaan kiusaamaan sitä heikompaa, että pysyy itse siinä tilassa ettei häntä kiusata. Mutta miksi pakottaa toista kiusaamaan? Eikö itse pakottaja pysty haukkumaan tai mennä tönimään tai puhua p*skaa netissä? Ei varmasti.
Itse olen ollut kiusattuna. Koulussa oon ollu yksin, koska kukaan ei halunnu mua niiden ryhmiin mukaan. Internetissä mua on haukuttu, surprise nimettömänä, koska kenelläkään ei ole ollu munaa tulla sanomaan nimellä mulle netissä mitään. Internetissä on haukutta mua ja myös otettu mun perhe mukaan. Missä tää kaikki on tapahtunut? Noh suuurimmaks osaks blogissa. Tännehän on helppo tulla nimettömänä haukkumaan, eikö? No sitten tulee kysymys, miksi pidän näille nimettömille mahdollisuuden tulla haukkumaan mzua? Siksi, koska kaikki ei ole sellaisia idiootteja, että haluaa haukkua.
Mitä oon sitten saanut kokea internetissä? Oon joutunu kuuntelemaan haukkumista mun ulkonäöstä. Ehkä se on suurin asia, josta olen saanut kuulla täällä ja myös internetin ulkopuolella. Mun ulkonäössä on eniten haukutta sitä, minkä kokoinen olen. Ollaan sanottu miten ruma ja läski mä oon. On sanottu sitä, että eikö mua hävetä olla tän kokonen. Sitä että mun on kyllä helppo mennä ale myynteihin, koska sinnehän jää vain isot koot jäljelle. Myös sitä saanut kuulla, että miksi en liiku tai pidä huolta itsestäni.
Tässä kaikille "Kukaan ei ole täydellinen nyt, eikä tule koskaan olemaankaan"
-> Mua ei hävetä olla oma itteni. Mä oon sujut itteni kanssa, ja tiedän minkälainen olen ulkoapäin ja myös sisältä päin. Vaatteita ostan alesta, mutta ostan myös niitä normihintaisina. En halua enkä edes pysty uskomaan, että kaikki isomman kokoiset naiset / miehet ovat ainoita, jotka käyvät alennusmyynneissä. Ja sitä paitsi, alennuksissa ei käy aina niin että ne isommat koot jäävät jäljelle, monesti myös niitä pienempiä kokoja on siellä. Liikkumisesta sen verran, että kyllä mä liikun päivittäin ja pidän huolta itsestäni. Jos en jaksaisi liikkua kuin sohvalta jääkaapille ja takaisin, niiin miksi hitossa oisin valinnut sellaisen alan itselleni, jossa liikutaan ja seistään päivät pitkät? Jos mulla ois niin huono liikkuvuus, niin en olis koskaa menny tarjoilijaksi.
Mitä on fyysinen kiusaaminen? Fyysiseen kiusaamiseen liittyy enimmäkseen töniminen ja tavaroiden heitteleminen sitä kiusattua kohtaan. Häntä tönitään seinää päin, lyödään, hakataan ja potkitaan. Kampataan, kun kävelee ohi. Itse luokittelen kaiken tälläisen fyysiseen kiusaamiseen, kaiken joka liittyy vain kiusatun koskettamiseen.
Mitä on puolestaan henkinen kiusaaminen? Henkiseen kiusaamiseen liittyy puolestaan kaikki sanat, eli haukkumiset yms mitä sille kiusatulle kerrotaan. Henkistä tapahtuu enemmän internetissä kuin kasvokkain. En tällä tarkoita, ettei sitä tapahtu f2f.. koska kyllä sitä tapahtuu.
Toisilla voi olla erilaiset mielipiteet noihin edellisiin kysymyksiin, mutta itse luokittelen ne näin. Itse olen joutunut enemmän siihen henkiseen kiusaamiseen kuin fyysiseen. Mua on joskus tönitty ja koitetttu kampata, mutta sitä on tapahtunut harvoin.
Miksi kiusaamista tapahtuu? Luulen, että kateus on yksi syy kiusaamiseen. Sillä jota kiusataan, voi olla todella hyvin jokainen asia ja hän onnnistuu asiassa kuin asiassa, niin siinä on hyvä syy alkaa kiusaamaan tälläistä henkilöä. Niillä kiusaajilla voi olla ongelmia omassa elämässä, etttä kiusaamisen myötä näyttää huonon olonsa tai sitten haluaa olla jotain sellaista mitä ei oikeasti ole.
Kiusaaminen voi johtaa todella pahoihin asioihin. Netissä lukee monesti, että tyttö / poika on tehnyt itsemurhan, koska heitä oli kiusattu koko elämän ajan. Myös sitä lukee, että monet on masentunut ja lopettanut koulun ja harrastukset ja kaikki mitkä oli ennen kiusaamista hyvin. Kiusaaminen voi olla joillekkin tosi suuri asia, joka muuttaa toisten maailmat. Osa voi olla myös sellaisia, että on välittättä, mutta miten pitkään sitäkään jaksaa?
Tähän mullakin on kokemusta. Mulle raskain vuosi on ollu silloin kun siirryin viidennelle luokalle. Mä olin ihan yksin koko vuoden, mitä nyt itteeni nuorempien kanssa saatoin joskus olla. Kuudennella vähän helpottui mutta muuten oli p*ska vuosi. Ylä-aste alkoi ihan hyvin, kunnes mut jätettiin yksin. Olin melkein koko vuoden yksin. Ihan loppu keväällä, ennen kuin seiskaluokka loppui sain kaverin. Sen kanssa olin 7-8 välisen kesän ja koko kasiluokan ja vielä senki seuraavan kesän. Ysillä kaikki taas muuttu. Kaveriporukat vaihteli useestikkin. Amiksen ensimmäinen vuosi oli paras. Sain todella paljon uusia kavereita, ja myös mun käytös muuttui. Olin paljo enemmän pois kotonta, vietin viikonloput yleensä jossain muualla kuin kotona. Kaikki muuttu. Olin kerranki onnelline, että mulla oli läheiset kaverit aina lähellä. Kuitenkin jotain tapahtu, ja osa näistä läheisitä kavereista on nykyisin kaukasia. En ole enään tekemisissä. Kumminkin tämä toka vuosi amiksessa on mennyt hyvin, sillä mulla on niitä kavereita joiden kanssa olen. On kavereita omalta alalta, mutta myös toisilta aloilta. Mutta näidenkään tapahtumien kautta, en koskaan muuttaisi vuotta 2012-2013 mihinkään.
Olen myös sitä mieltä, kaikkien omien tapahtumien kautta, että tässä kaikessa on ollut myös kaikkea hyvää!
Kaikki on kasvattanut mua henkisesti. Mulla on paljon parempi itsetunto, mitä mulla oli esimerkiksi yläasteella, eli pari vuotta sitten. Nykyisin en edes jaksa välittää niistä kommenteista, joita mulle tulee kyllä paljon vähemmän kuin yläaste aikaan. Muutaman kanssa mulla on välit kokonaan katki, niiden joiden kanssa olen ollut ennen pahoissa riidoissa ja joissain vaiheessa kavereita ja taas riidoissa. Olen pistänyt osan entisen kaverin kanssa välit poikki, sillä en jaksa sitä säätämistä, että ollakko vaiko eikö olla kavereita. Siinäkin oli kestämistä. Oikeesti.
Myös sanonta "kyllä mä tiedän miltä susta tuntuu, vaikka mua ei oo koskaan kohdeltu noin" on täyttä p*skaa. Se, joka ei ole koskaan saanut paskaa niskaansa, tai jot ei ole syrjitty tai mitään, ei tuu ikinä tietämään millainen se tunne on ku et itses mielestä kuulu mihinkään ja sua vaan haukutaan miten tyhmä ja ruma olet.
Tässä oli nyt mun mielipide kiusaamisesta. Tuli aika pitkä, sillä kerroin mielipiteen asiasta ja lisäsin myös väleihin omia kokemuksia. Tästä oli sinänsä "helppo" kirjoittaa, koska olen ollu itse kiusattuna. Voisin jopa vannoa, että ihminen jota ei ole koskaan kiusattu ei osaa sinänsä kirjoittaa mielipidettä kiusaamisesta. Nettijuttujen ja omien kavereiden kokemusten kautta voi osatakkin kirjoittaa, mutta helpottava tieto on oma kokemus. Uskokaa tai älkää. Mielipidettä tämäkin tietty oli!
Mutta, lopettakaa kiusaaminen. Ei siitä hyödy todellisuudessa mitenkään. Oikeesti.
Kertokaa omia kokemuksia tai mielipiteitä tästä aiheesta. Haluan kuulla, että puhunko teidän mielestä täyttä paskaa vai onko tässä jotain jossa olette samaa mieltä. Olisi kiva saada mielipiteitä teiltäkin! KIITOS.
